Päätöksiä
En muista, miten päädyin tämän oven tälle puolen
En muista, kuka tällä kertaa tahtoikaan satuttaa
En voi nähdä, en katsoa, en voisi edes vilkaista
Koska viimeinen asia, jota voisi harkitakaan
tekevänsä, olisi avata tämä ovi.
Tiedän vain, että
Tässä minun on oltava, pidettävä ovi kiinni,
pidettävä tästä kahvasta
Kaikin voimin, mitä jäljellä vielä on
Tässä väsyneessä kehossa.
Jaksan vielä hetken.
Ehkä jopa toisen ikuisuuden.
Toisaalta, jos päästäisin irti,
Jos annan luvan, luovuttaa
Minun ei tarvitsisi enää
jaksaa.
Sitten minulta olisi kaikki
mahdollinen viety.
Jos vain antaudun
Annan itsestäni pois sen vähän,
mitä on.
Saisin kadota.
Viekää minut,
Kokonaan.
Liha
Tässä maailmassa, missä elän,
Ikuisuuden päässä tulevaisuudessa
En
ole muuttunut lainkaan
Ikäni
on sama
Maailma
on vain erilainen
Täällä on kylmä.
Kaikille tätä ei paljasteta,
mutta
Ihosi sävy kuulemma kertoo lihasi
värin.
Peitä itsesi, etteivät
He
vain
Olisi
nälkäisiä
Tässä maailmassa edelleen
kärsitään.
Ja siksi se hulluus ei katoa
mihinkään.
He eivät itse edes huomaa sen
kasvavan.
EI.
EI. EI. EI. EI.
KERTOKAA MINULLE
MISSÄ HÄN ON
Ette te voi viedä ketään, miten
te voisittekaan, kuinka te uskallattekaan, hän ei teille kuulunut
Minulle rakkain maailmassa
Mutta mikä teille
merkitsisikään yhtikäs mitään?
MIES,
KUUNTELE MINUA
Miksi sinä muka itket, aivan
turhaan itket, SINUN EI KUULU ITKEÄ.
Olette murtaneet minut.
Katso minua, tässä saat nähdä,
aivan itse, aivan omin silmin, kärsivän ihmisen, ole hyvä, tässä olen.
Enkä minä
edes itke.
(31.03.2014)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti